tiistai 17. tammikuuta 2012

Äntligen hemma

Kirjoitin vuosi sitten kolumnin Vaasan seudun brändäämisestä. Tarkoitus oli tarjota sitä paikalliseen lehteen, mutta sitten tuli yhtä ja toista, ja kirjoitus hautautui koneen uumeniin. Mikko Kallionpää kirjoitti Pohjalaisessa viime viikolla tästä samasta asiasta. Eli asiaan:
Mikä ihme tekisi meistä niin kiinnostavan, että tamperelaiset, kangasniemeläiset tai kuopiolaiset spontaanisti suunnittelisivat reissunsa tänne? Vastaus on liian lähellä meitä, jotta sen voisi nähdä. Kysypä vain itseltäsi, mikä on oma vahvuutesi, niin voit joutua miettimään pitkään. Ne ovat niin jokapäiväisiä ja itselle itsestään selviä, ettei niitä osaa määritellä. Mikä ihme se on meidän vahvuutemme?
Se on se toinen kieli. Suomessa ei ole yhtään toista samanlaista paikkaa, jossa ruotsinkielisyys ja kaksikielisyys esiintyy tällaisessa olomuodossa, kuin Vaasan seudulla. Mutta vahvuus ei perustu pelkkään kieleen. Olemme ainutlaatuisia ja eksoottisia täällä siksi, että ruotsinkieli ja kulttuuri ovat vaikuttaneet myös suomenkielisten kulttuuriin. Ruotsinkieliset syöttävät meille suomenkielisille päivittäin kaiken maailman perinteiteitään luciasta klimppisoppaan. He imevät itseensä rannan toiselta puolelta kuningaskunnasta victoriaa, äntiligen hemmaa ja käsittämätöntä neuvottelukulttuuria. Suomenkieliset hämmästyttävät  päivittäin ruotsinkielisiä työtovereitaan omalaatuisella suoruudellaan, suomipopilla ja väsymättömällä saunomiskulttuurillaan. Ei ole ollenkaan tavatonta, että naapurisi ei ole koskaan käynyt Tampereella tai Helsingissä. Sen sijaan hän on joka kesä Tukholmassa, Västeråsissa tai muualla Ruotsissa.
Meillä ei ole täällä vain ruotsin kieltä ja sitä puhuvia ihmisiä. Meillä on heidän kulttuurinsa, josta on tullut osa omaa kulttuuriamme. Ruotsinkielisillä ei myöskään ole enää omaa puhdasta kulttuuriaan, vaan se on sekoitus suomalaista ja pohjalaista ajattelua, käyttäytymistä ja tapoja. Tästä sopasta syntyy niin eksoottinen keitos, että sen ylivertaisuutta kilpailutekijänä on minkään seutukunnan vaikea lyödä.
Kilpailukyky perustuu ainutlaatuisuuteen. Kilpailukyky on sitä, että erottuu muista selvästi. Ylivoimainen laatu, hillittömän halpa hinta, pössöimmät ideat aina ensimmäisenä. Se voi olla mitä vaan, mutta ei samanlaista kuin naapurilla. Meillä on Suomen pössöin keitos kielten sekamelskaa, ihania ja vihastuttavia tapoja, hillitöntä intohimoa ja ihan pirusti tahtoa tehdä juuri niin kuin minä itse haluan. Ruotsinkieliset tietysti ilmaisevat sen vain vähän kultivoidummin, tietysti. Keitos ei ole ja on kummankin ansiota. Sitä ei ole kukaan suunnitellut, vaan se on syntynyt poimimalla hyviä ideoita ja hassuja tapoja. Ne, jotka ovat kokeneet menestyksen liiketoiminnassa, tietävät, että jymymenestys tulee silloin tällöin vahingossa, sivutuotteena. Tämä menestystekijä on syntynyt todellakin vahingossa.
Me emme näe omaa erilaisuuttamme ja eksotiikkaamme, koska olemme samanlaisia. Samanlaisia verrattuna toisiimme ja hyvin erilaisia verrattuna helsinkiläisiin tai tukholmalaisiin. Ja haloo, mitä tämä menestystekijä sitten muka on, kysyy yksi sun toinen skeptikko? Kaksikielisyys ei ole vain kieliä, vaan se on tapa elää. Se on kiinnostusta oppia muilta. Uskallusta puhua toista kieltä ja kokeilla toisten tapoja. Se on maailmankatsomuksen avartumista ja suvaitsevaisuuden lisääntymistä. Kykyä ymmärtää toisenlaista ihmistä. Se on innostusta omista ja toisten jutuista. Ennen kaikkea se on ylpeyttä omista juurista ja ympyröistä. Mutta ennen kaikkea se on asenne, halu ja tavoite oppia uutta.
On tutkittu, että menestyväksi myyjäksi vaikuttaa 10 asiaa. Kolme niistä esiintyy kaikilla huippumyyjillä: asenne, tavoite ja ylpeys omasta työstä. Jokainen voi miettiä, kuinka paljon meillä on jo ihmisiä, jotka haluavat lapsistaan kaksikielisiä, tavoittelevat heille päiväkotipaikkaa tai koulutusta toisella kielellä. Jos minä saisin päättää, kaksikielisyys nostettaisiin tämän alueen yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi, joka olisi todellinen vaihtoehto kaikille kuntalaisille. Se on jo tämän alueen brändi, mutta mediassa esillä aivan väärässä merkityksessä.
Tiedättekö, mistä suurin osa, tavallisista suomalaisista ihmisistä tuntee Vaasan? Strömsö-ohjelmasta, jonka katsojista on yli 90% suomenkielisiä. Miksi se on niin kiinnostava? No siksi tietysti, että se on niin ihana keitos suomenruotsalaista ja vaasalaista somaa elämää. Ainakin teoriassa. Siitäkin kannattaisi ottaa kaikki hyöty irti. Eli emmekö voisi muuten sanoa, että Äntligen hemma, tänne minä kuulun, samaan soppaan noiden hurrien kanssa. Nehän ovat tämän keiton suola.
Kun haluat brändätä niin, että se tuntuu luissa ja ytimissä, ota yhteyttä: Eliina, Hienosäätö, 040-5041198 tai eliina.puijola@hienosaato.fi
ja ps. kiitos AMB:lle keskusteluista tämän asian tiimoilta!

2 kommenttia:

  1. Punnittua puhetta! Olisin ottanut mukaan myös paikallisen ympäristön ja uskomattoman hienon ja ainutlaatuisen Merenkurkun luonnon. Myös paikallinen historia on hyvin merkittävää koko Suomen ja Pohjoismaiden historialle. Ja sieltähän ne juuret, arvot ja alueellinen kulttuuri nousee. Ymmärrän kyllä että blogissa pitää tiivistää ja nostaa yksi asia kerralla esille, mutta ehkä toiste lisää... " Junantuoma" Mikko Karjalainen / Classic Cruises

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mikko! Otan vinkistä vaarin ja ehkä käsittelen ne muut asiat toisessa kirjoituksessa.

      Kiitos myös muille kommentoijille mukavista palautteista, joita on tipahdellut sähköpostiini. t. Säätäjä, tällä kertaa Kainuussa töissä

      Poista